3.päivä Pasific Coast Highway

Ennen aamuyhdeksää olimme taas autossa ja suuntasimme kohti Pasific Coast Highwaytä eli HWY 1 :stä. Määräpää: San Francisco. Sää oli kirkas ja selkeä. Lämmintäkin sen verran, että piti itsellensä vakuutella tämän tästä taipaleen alussa, että jos tämän road trip suunnitelman nyt sittenkin vaihtaisi yli viikon rantalomaan, jäisi jäljelle vain häviävä rusketus ja monta upeaa paikkaa näkemättä...

Los Angelesista ajelimme rantaviivaa pitkin pohjoiseen. Herra Ryyni oli sitä mieltä, että yksi ainoa virhe autoilun suhteen tähän mennessä oli se, kun hän jätti ottamatta lisähintaan auton gps:ään kytkettävän ns. hot spot ominaisuuden, jonka avulla voisimme olla wi-fi yhteydessä ulkomaailmaan autoillessammekin. Nyt olimme riippuvaisia aina kulloisenkin ravintolan tmv wi-fistä, jota ei aina ollut tarjolla, kuten ei eilenkään koko päivänä Universal Studiosilla käydessämme. Eläähän se nykyihminen ilman wi-fiäkin, eikö vaan, mutta kotopuolesta oli jo muutamia viestejä tullut whatsapin kautta, jotka sitten eivät saapuneet tarvittavaan aikaan perille. Lisäksi wi-fi on tarpeen tarkempaan ja yksityiskohtaiseen kartta-ja reittiselailuun sekä hotellien varaamiseen. Tähän asti olemme yöpyneet joka yö eri hotellissa/motellissa. Osaksi seikkailun ja osaksi kokemuksen kartuttamisen myötä. No, kaikesta on tähän asti selvitty, kuten myös autoiluvirheestä nro kaksi:

Malibu Beachillä Ryyniherra päätti kurvata rantakahvilaan kahville. Täytyyhän Malibussa edes kerran pysähtyä kun nyt täällä oltiin! Parkkasimme auton ja lähdimme rannalle. Paikalliset olivat vasta pikkuhiljaa saapumassa rantapäivän viettoon ja ilma lämpeni nopeasti. Päätimme ottaa sisällä kupit kahvia ja jatkaa matkaa. Cafessa oli aamupala-aika, joten pelkkää kahvia ei tarjoiltu ilman että olisi ostanut aamiaistakin. Koska meillä ei ollut kovinkaan nälkä juuri syödyn aamupalan vuoksi, päätimme hypätä autoon ja jatkaa sittenkin matkaa. Vaan parkkiautomaatti vaati meiltä 40$veloitusta 10minuutista! Sisällä asian selvittäminen osoitti, että "niinhän siinä pienellä präntätyssä lukee" ja toden totta: parkkilipussa (jonka herra oli ottanut puomilta rannalle ajaessamme) luki, että parkkimaksu on VAIN 6$, jos ostaa cafessa vähintää 30$edestä...hiihaa, apinaa vietiin narussa ja niin löysimme itsemme ruokailemassa juuri alkanutta lounasta rantacafessa Malibussa. Pisteenä i:n päälle näimme Milla Jovovichin, joka oli selvästi raskaana. Ei siis ihan turha reissu kun nyt tänne asti on tultu. Ja niin, olihan meillä mahatkin nyt entistä täydempinä!

Mitä autoiluun muuten tulee, tuntuu se pelkääjän paikalla matkustavastakin täällä kohtuullisen helpolta. Herra Ryynin haastattelu asiasta osoitti näin olevan, "suorastaan yllättävän helppoa", kuului vastaus. Simppeliä tien seuraamista, kunhan ensin oppi lukemaan erilaisen gps:n ohjeistusta kääntymisistä (ja apukuski malttaa olla liiaksi viisomatta kinkkisissä moottoritien kaistavalintatilanteissa...) Kuusikaistasilla (molempiin suuntiin kuusi kaistaa) moottoriteillä oli joskus oltava tarkkana ja seurattava paitsi gps:n reititystä, myös liittymien tarkkoja nimiä ja kirjaimia. Ainoa selvästi haittaava tekijä ovat vastaantulevien autojen ajovalot pimeällä. Ne tuntuvat osoittavan suoraan silmiin, ihan kuin kaikilla vastaantulijoilla olisi pitkät ajovalot päällä?

Ajelimme pitkin HWY 1:stä aina San Jose:n asti. Ainutlaatuisia maisemia ja paikkoja! Ehdottomasti puutuneen takapuolen ja pitkän sekä paikoitellen hitaan ajon väärtti! Pohjoiseen mentäessä maisema vaihtui pikkuhiljaa palmuista ja hiekkarannoista kalliorantoihin ja paikoitellen tiheään havumetsään. Big Surin kohdalla metsässä oli erikoinen pihkan ja neulasten tuoksu, ihan ihmeellinen. Tuore, raikas ja erikoinen. Olisinpa saanut sitä purkkiin mukaan! Tasapainoaistissani on varmaankin jotain vikaa (tai sitten vanha ei enää kestä) sillä rantaviivaa seuraavan, kiemuraisen tien ajaminen varsinkin alaspäin äkkijarrutuksinen sai minulle loppumatkasta aikaan melkoisen kuvotuksen tunteen, vaikka en normaalisti kärsi laivassakaan matkapahoinvoinnista. Tunne hellitti kuitenkin nopeasti, kun auton nokka kääntyi tasaisemmalle tielle ja jarrutukset vähenivät. Muutamia kuvia upealta maisemareitiltä alla.

Morro Bayn Morro Rock. Yksi yhdeksästä tulivuoriperäisestä huipusta, jotka pilkistävät vedestä rannan tuntumassa matkalla San Luis Obisposta etelään.

Cambria 'Pines by the Sea'.  Erikoinen ja kaunis.

Santa Cruzin kautta ajaessamme oli jo pimeä ja viimeisellä 50maililla alkoi väsyttää sekä kuskia että matkustajia. Vihdoin klo 21 olimme hotellilla Redwoodissa, 20km päässä San Franciscosta. Äärimmäisen tyytyväisinä siitä, että olimme päättäneet lähteä rantaloman sijasta road tripille.