Israel 2018 - 2.päivä Genesaret, Tiberias, Autuaaksi julistuksen vuori ja kirkko, Pietarin kalansaaliin paikka, Kapernaumi ja Bet She'an

Olimme saaneet matkallemme matkaohjelman etukäteen. Oppaamme A kuitenkin ehdotti, että vaihtaisimme toisen ja kolmannen retkipäivän ohjelmat keskenään. Syynä tähän oli säätiedotus, joka lupasi sadetta toisen päivän ajaksi.  Sateet tulevat Jerusalemin alueella keväisin usein runsaina ja saattavat jopa katkaista teitä. Emme kaivanneet juuri vakuutteluja, vaan suostuimme vaihtoon samantien. Niinpä suuntasimme toisena päivänä Kuolleen meren sijasta Galileaan.

Herätys oli aikainen, sillä bussimme starttasi jo klo 7.30 hotellin edestä. Ajoimme Jerusalemin ulkopuolelle, sivusimme Kuolleen meren eteläosaa ja käännyimme Jerikon kohdalla kulkemaan Jordanlaakson rajan suuntaisesti kohti Tiberiasta. Pidimme matkalla kahvitauon, jota terästivät kälyni Suomesta mukanaan tuomat, häistä yli jääneet korvapuustit! Aikataulumuutos kannatti, sillä matkalla viimeiset kevätsateet piiskasivat bussin ikkunaa rankasti.

Puhelu Suomesta veljeltäni laski lomatunnelmaa bussissa suorastaan pakkasen puolelle. Hän oli oman perheensä ja hoidossa olevien kahden nuorimman lapseni kanssa lähtenyt sovitusti automatkalle bussillamme. Viime kesän lopussa kyseiseen autoon tehdyn moottoriremontin vuoksi uskalsimme kotoa lähtiessä vitsailla, että moottori nyt ei sitten ainakaan hajoa... No ei niin, mutta jokin muu autolle tärkeä voi hajota, kuten esimerkiksi vesipumppu! Veljeni poppoon matka oli tyssännyt Tukholman eteläpuolelle Nyköpingiin. Ja mitä kauemmin pysähdys autorikon vuoksi kesti, sitä epätodennäköisemmältä heidän matkansa jatkuminen Tanskaan saakka alkoi näyttää. Selvittelimme asioita bussimatkan aikana ja kiitimme jälleen kerran siitä, että vakuutusasiat olivat kunnossa. Automatkaan tuli lopulta vian, hinausten ym vuoksi kuitenkin niin suuri aikatauluviive, että veljeni teki päätöksen keskeyttää matka ja palata takaisin Suomeen. Yksi suuri asiaan vaikuttanut syy oli se, että koko Ruotsista ei ollut löytynyt vastaavan kokoista 2 aikuista ja 5 lasta kuljettavaa autoa, vaan heidän täytyi matkaa jatkaakseen ottaa kaksi henkilöautoa ja jakaa porukka kahtia. Heidän paluumatkansa oli ollut sen verran haasteellinen ja erikoinen, että siitä syntyisi kokonainen kirja. Pitäisikö miettiä alan vaihtoa tähän suuntaan S? Lapsia tämä ei ollut haitannut, sillä yksi heistä oli tuumannut kotiin päästyään, että " tämä oli paras kesälomamatka ikinä!"

Me pääsimme reilun parin tunnin matkan jälkeen perille Autuuksien vuorelle. Genesaret-järven pohjoispuolella aurinko paistoi jälleen kuumasti ja maa oli kuivaa. Sään vaihtuminen auttoi jo hieman saamaan ajatuksia takaisin kotiväen mönkään menneestä reissusta ja nostamaan mielialaa lomafiiliksen puolelle. Autuuksien vuorella Jeesus julisti Vuorisaarnana tunnetun opetuksensa siitä, keitä ovat oikeasti autuaat ihmiset. Se löytyy Raamatusta Matteuksen evankeliumin  luvuista 5-7.

Lauloimme autuuksien vuorella sijaitsevassa kirkossa Maa on niin kaunis -laulun. Kirkon upea akustiikka sai meidät kuulostamaan huippuunsa hiotulta kirkkokuorolta, vaikka meitä kotikutoisia laulajia oli vain 5 kpl. Autuuksien vuorelta avautui aivan upea näkymä Genesaret-järvelle.

Harmistuin itselleni, että vaikka olin Kalifornian reissun jälkeen ollut aivan varma päätöksestä hankkia kunnon kamera, oli se jäänyt tekemättä ja olin jälleen pelkän kännykkäkameran varassa. En voi soimata kuin itseäni ja tein jälleen saman päätöksen uudestaan: Seuraavalla matkallani minulla on kunnon kamera, seuraavalla matkallani minulla on kunnon kamera, seuraavalla matkallani minulla on kunnon kamera ja opettelen käyttämään sitä ennen matkaa....







Matkalla Autuuksien vuorelle näin sinisiä ohdakkeilta näyttäviä kukkia. Mieleeni piirtyivät saman tien elävänä sanat:

"Samana päivänä Jeesus lähti ulos, meni järven rantaan ja asettui istumaan. Hänen ympärilleen kokoontui silloin niin suuri joukko ihmisiä, että hänen oli siirryttävä veneeseen. Hän istui veneessä ja väkijoukko seisoi rannalla, ja hän puhui heille pitkään vertauksin. Hän sanoi: "Mies lähti kylvämään. Ja kun hän kylvi, osa siemennistä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät jyvät. Osa putosi kallioiseen paikkaan, missä jyville ei ollut paljon maata. Ne nousivat kohta oraalle, koska maata ei ollut syvälti, mutta auringon noustua oraat helteessä kuivettuivat, koska niillä ei ollut juurta. Osa taas putosi ohdakkeisiin, ja ohdakkeet kasvoivat ja tukahduttivat oraan. Mutta osa jyvistä putosi hyvään maahan ja antoi sadon, mikä sata, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä jyvää. Jolla on korvat, se kuulkoon!"
- Evankeliumi Matteuksen mukaan 13: 1-9 - 

Pyysin saada ohdakkeista kuvia ja oppaamme pyysi ystävällisesti bussin kuljettajaamme pysähtymään. Kukat eivät oikeasti ilmeisesti olleet ohdakkeita, vaan jotain aivan muuta, mutta minulle ne olivat jo tehneet sen kaikken tärkeimmän - elävöittäneet Jumalan sanaa ennenkokemattomalla tavalla. Tuskin koskaan enää voisin lukea tuota Kylväjä-vertaukseksi kutsuttua Raamatun kohtaa muistamatta näitä näkemiäni sinisiä 'ohdakkeita'.



Ajoimme vuorelta alas järven rannalle, paikalle, joka arkeologien ja raamatuntutkijoiden mukaan on yksi autenttisimmiksi todistetuista paikoista. Tämä tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että paikka jossa olimme, on sijainniltaan erittäin todennäköisesti täsmälleen juuri se sama paikka, mistä Raamatussakin kerrotaan:

"Kun Jeesus eräänä päivänä seisoi Genesaretinjärven rannalla ja väkijoukko tungeksi hänen ympärillään kuulemassa Jumalan sanaa, hän näki rannassa kaksi venettä. Kalastajat olivat nousseet niistä ja huuhtoivat verkkojaan. Jeesus astui toiseen veneistä ja pyysi Simonia, jonka vene se oli, soutamaan rannasta vähän ulommaksi. Sitten hän opetti kansaa veneessä istuen. Lopetettuaan puheensa Jeesus sanoi Simonille. " Souda vene syvään veteen, laskekaa sinne verkkonne." Tähän Simon vastasi; "Opettaja, me olemme jo tehneet työtä koko yön emmekä ole saaneet mitään. Mutta lasken vielä verkot, kun sinä niin käsket." Näin he tekivät ja saivat saarretuksi niin suuren kalaparven, että heidän verkkonsa repeilivät. He viittoivat toisessa veneessä olevia tovereitaan apuun. Nämä tulivat, ja he saivat molemmat veneet niin täyteen kalaa, että ne olivat upota. Tämän nähdessään Simon Pietari lankesi Jeesuksen jalkoihin ja sanoi:" Mene pois minun luotani, Herra! Minä olen syntinen mies." Hän ja koko hänen venekuntansa olivat pelon ja hämmennyksen vallassa kalansaaliin tähden, samoin Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, jotka olivat Simonin kalastuskumppaneita. Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Älä pelkää. Tästä lähtien sinä olet ihmisten kalastaja." He vetivät veneet maihin ja jättäen kaiken lähtivät seuraamaan Jeesusta."
- Evankeliumi Luukkaan mukaan 5: 1-11 - 


Järven rannalta ajoimme Kapernaumiin, missä aurinko paistoi todella kuumasti. Emme jaksaneet ihmetellä kiviraunioita niinkään kauaa, kuin olisi ollut mahdollista. Jeesuksen opetuslapsista Pietari, Jaakob, Johannes ja Andreas olivat Kapernaumista kotoisin. Paikalla sanotaan myös olevan Pietarin kodin rauniot, jossa Jeesuksen kerrotaan asuneen ja opettaneen lähiympäristössä. Kapernaumin synagogan rauniot ovat kolmannelta vuosisadalta jKr, mutta niiden alla ovat nähtävissä edellisen synagogan jäänteet ensimmäiseltä vuosisadalta. Historia on ihmeellinen asia. Ihmettelen joka kerta sitä, miten historia toistaa itseään kirjaimellisesti siten, että kunakin aikana olleita asioita ei välttämättä osata arvostaa ja säilyttää lainkaan. Niin kuin monet rauniot täällä Raamatun maisemissa. Mm sekä Kapernaumissa että Jerusalemissa on rakennettu historian päälle useita kerroksia ja nyt historiaa esiin kaivettaessa törmätään ongelmiin, joiden vuoksi historian todellista kulkua ei päästä todistamaan kunnolla, kun ei päästä kaivamaan esille ja tutkimaan raunioita, jotka ovat hautautuneet päälle rakennettuje kerrosten alle. Minun uskoni ei ole näistä todisteista kiinni, ihmettelenpä vain.






Nälkä alkoi jo kurnia, kun suuntasimme takaisin päin. Ajoimme Tiberiaan kaupungin läpi ja teimme ylimääräisen pysähdyksen "taateli- ja maustepisteelle", kuten oppaamme A sitä nimitti. Todellisuudessa kyseessä oli Kinneret-kibbutsin ylläpitämä taateli- ja maustekauppa, joka on etenkin paikallisen väestön suosiossa monipuolisen valikoimansa vuoksi. Tuliaisia ei tarvinnut kahta kertaa miettiä, kun maistelimme jäähtynyttä hedelmäteetä ja taateleita sekä haistelimme mausteiden huumaavia tuoksuja. Ostin mukaani hedelmäteetä, Ceylonin kanelia, kardemummaa, kurkumaa sekä kahta erilaista mausteseosta, joista toisessa oli iisoppia ja valkosipulia. Oppaamme A (joka on asunut Israelissa 35 vuotta) suositteli kyseisen mausteseoksen käyttämistä siten, että sekoittaa sitä oliiviöljyyn ja käyttää salaatinkastikkeen tai leipädipin tapaan. Toinen ostamani mausteseos oli nimeltään Kinneretin salaisuus. Voimakkaasi tuoksuva, erilaisten yrttien sekoitus, jota voisi käyttää ruuanlaitossa liharuuista suolaisiin leivonnaisiin ja salaatinkastikkeisiin. Lisäksi ostin pienen tölkillisen paikallista oliiviöljyä.

Päivän päätteeksi suuntasimme Bet She'an alueelle - lähteiden laaksoon Sahnen luonnonpuistoon. Söimme lounaan ja sitten suuntasimme pulikoimaan luonnon lämpimissä lähteissä. Kolmetuntinen tauko ja aurinko olivat kaikkien mieleen. Itse en sen sijaan pitänyt lainkaan pusukalojen tekemästä jalkahoidosta uintipulahduksen aikana.



Hiljaisuus valtasi linja-automme mausteiden voimakkaan tuoksun ympäröidessä meidät taivaalliselta tuntuvien päiväunien ajaksi paluumatkalla Jerusalemiin.

Hotellin illalliselle mentäessä hissin kattopeilistä kurkisti jo kohtuullisen pirteä ja takaisin lomafiiliksiin orientoitunut pariskunta ;)




Kommentit

Suositut tekstit